keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Löysin itselleni ammatin

Asia, joka saa pelkäämään, ressaamaan ja hikikarpalot otsalle. Pelkäämään omia taitojaan, epäilemään kestääkö kaverisuhde vielä tämän jälkeen. Asia, jonka aikana ylitetään reippaasti oma mukavuusalue ja toivotaan onnistumista: 

Kaverin hiusten leikkaaminen sokokselta ostetuilla hiussaksilla. 

"Juu no oon mä kerran meidän kiian hiuksia leikannu"
"joo nonii mä luotan suhun!! en mä oo niin tarkka"
"voi vittu tästä pitää ottaa ainaki viis senttiä pois."
"leikkaa vaan!"
"....." 

Tällä kertaa ME onnistuttiin Elisan kanssa. Apuun tarvittiin alakerrasta Joanna, joka oli just lakannu kynnet eikä voinu pureutua Elisan oudon malliseen tukkaan, mutta toimi just sopivana rohkasijana vieressä. 

"se on nyt sellane tilanne, että kaikki pitää leikata pois tohon samalle tasolle noiden etummaisten hiusten kanssa. leikkaa bea vaan."
"okei."

Vois perustaa parturi-kampaamon. Ei oo kuvia, mut kun jätettiin Elisa uusien hiusten kanssa yläkertaan niin ainakin siinä tilanteessa tuntui tykkäävän. 

Ainii elisa leikkas munkin hiukset ja niistä tuli hyvät, tuntuu et pää ois taas kymmenen kiloa kevyempi ja puolet ajatuksistaki tippunu pois. Hienoa!

P.S. Palautettiin eilen gradu esitarkastukseen. Päivä 14.3.2017 tullaan muistamaan tästä asiasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti